Tänään on erittäin rento sunnuntai. Eilisen viihteellä olemisen palautumispäivä. Polvi on kipea eilisen iltapäivän pyörällä kaatumisesta. Onneksi pelkällä mustelmalla selvittiin, kiitos vanhojen taekwondo kaatumisharjoitusten. Fiilis on tällä hetkellä raukea ja olo ihmeen hyvä. Todella laiska päivä. Syöty, katsottu videoita tietokoneelta ja kuuneltu Pariisin Kevään uutta Kaikki on satua levyä, josta seuraavaksi olisi vuorossa tutusminen Cats On Firen ensi kuun 28. päivä ilmestyvään 3. levyyn All Blackshirts To Me. (Kiitos Nick Trianille tästä mahdollisuudesta!)
Aika tikittää normaalisti, mutta liikkeet ovat kuin slowmotionilla. Vieläkin college-housut jalassa, piilolinssit laittamatta ja sänky petaamatta. Ei tästä päivästä taida ikinä olla lähtemään liikkeelle? Jalat ikkunalaudalla, sormet näppäimillä ja ajatukset vaeltaa. Musiikki on hyvää. Ikkunasta näkyy maisema, jossa lumi leijailee maahan, puut heiluttelevat oksiaan ja ihmiset kiirehtivät autoissaan.
Tänään ei ole kiirettä, ei mitään tähdellistä tekemistä tai muutakaan velvoitetta. Tuntuu hyvältä välillä vapauttaa nyöriä. Antaa ajatuksien olla unessa. Fiilis on hyvä ja vatsa täynnä. Ei mitään pakottavaa tarvetta kirjoittaa järkevää tekstiä. Antaa vain olla onnellinen tähän hetkeen. Minkään erikoisen tapahtuman tapahtumatta.
Huom. Ylempi kappale ei edusta levyn ihan kirkkainta antia, vaikka hyvä onkin.
Tekstissä mainitun Pariisin Kevään uuden levyn voit tsekata spotifystä seuraavasta linkistä: Pariisin Kevät – Kaikki on satua
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti